Lääperin sukuseura

Etusivu
Säännöt
Hallitus
Historia
Kuvat
Kirja
Sukuposti
Tapahtumat
Arkisto
Liittyminen


Sukupostia

Hei!

'Lääperin sukukirjan' päivityksistä ei ole kuulunut vuosikausiin enää mitään. Se ei kuitenkaan tarkoita, että tutkimukset olisivat olleet loppuneet - päinvastoin. Uusia ja täydentäviä sekä marginaalisesti myös korjauksia on tullut jatkuvasti lisää, niin että tämänhetkinen tietokoneversiona oleva samainen kirja on jo paisunut noin kuusisataa sivuiseksi, joten lienee ymmärtävissä, että paperiversiona päivityksiä tuskinpa enää tuleekaan.

Täydentäviä tietoja on eniten tullut Lääperi-miesten puolisoiden sukujuuria nähden, jotka olen mahdollisuuksien mukaan lisännyt löytyvien kirkonkirjojen mukaan. Näissä puolisoiden suvuissa olen mennyt ihan muutamien sukujen suhteen lähinnä maakirjojen ja harvojen henkikirjonen avulla 1500-luvulle asti. Nämä tutkimukset ovat kuitenkin vieläkin pitkälti kesken. Näistä työn alla olevia sukuja ovat lähinnä Haakana, Virkki, Lappalainen, Lempiäinen, Teräväinen ja Tella, eli kirjoittajan sukuhaaraa koskevia puolisoiden sukuja.

Tekstiosuuteen en ole tehnyt varsinnaisia korjauksia muita kuin täydentäviä tietoja lähinnä koskien meidän kantaperhettä, eli Antti Pekan- / Laurinpoikaa ja hänen perhettään. Siinä on käynnyt ilmi, että lapsia on ollut enemmän, kuin kirjassa mainittu.

Aivan uusia tietoja olen viime kuukausien aikana hakenut lähinää eri maakirjoista. Joitakin tietoja on löytynyt henkikirjoista ja mm. karjaluetteloista: Viipurin läänin-, Äyräpään kihlakunnan-, Jääsken kihlakunnan- ja myös Savon alueen kirjoja. Nämä kirjat alkavat vuodesta 1543, joissa on n. 1560 asti ongelmana se, että kihlakuntien kyliä ei ole kirjattu, vaan ne on jaettu veronkantajien ja nautakuntien esimiesten mukaan. Joten joissakin tapauksissa voi muiden sukunimien perusteella vain arvella, mistä kylästä päin kukin lienee ollut. Joissakin tapauksissa voi vain todeteta, että 'jossain' Jääsken kihlakunnassa (Jääski, Ruokolahti, Rautjärvi, Kirvu ja Hiitola).

Käkisalmen läänin alueelta (Jaakkima, Uukuniemi, Kurkijoki, Kitee ym.) löytyy valitettavasti vain harvoja kirjoja ja näistäkin kirjoista näkyy 1580-luvulta lähtien aina 1680-luvulle asti sen alueen raskaat sotien jäljet. Kuitenkin sieltäkin on löytynyt kirjauksia ja väestön vaihtumiset; jotkut aivan selkeästi Lääpereitä (Evangelisia), mutta myös 1610-luvulla kirjattuja ordotoksia, jotka vaikuttavat olleen Lääpereitä (Kurkijoki, Kitee). Kuitenkin näistäkiin ordotoksisista voi nimien perusteella päätellä, ainakin osittain, että he eivät olleet vielä pitkään ortodoksisia, ehkä vain puolisoiden tai alueellisesti valtauskonnon takia.

1500-luvun Jääsken / Ruokolahden Lääpereistä on vaikea saada selkeätä kuva: Heitä oli aina välillä kirjattu; jopa useita kirjauksia jonakin vuonna jostakin paikasta useita henkilöitä, mutta seuraavasta kirjasta heitä taas ei löydy. Tästä voisi päätellä, että he olivat nimenomaan sotilasperheitä. Kuitenkin voin todeta, että Lääpereitä löytyy Karjalasta 1500-luvulla vain Jääsken kihlakunnan alueelta. Hankaluutena ovat myös sukunimen kirjaukset, jotka useimmiten jopa vuodesta toiseen ovat vähän erillaisia, mutta samantapaiset vaihtelevat nimikirjaukset jatkuivat läpi 1600-luvun jopa yhdessä paikassa.

Tarkempia päivitettyjä tietoja henkilö-/ perhekohtaisista esivanhemmista annan mielelläni sähköpostitse (velilaeperi@hotmail.com).

Terveisin

Veli-Matti Lääperi

Alla olevat kirjoitukset eivät ole vielä työstetty 'Lääperi sukukirjan' tietokoneversioon:

Lisätieto alla olevassa linkissä, klikkaa niin saat auki

sukutietoa.pdf


Teuvo Tapio Lempiäinen

s. 16.4.1936 Ruokolahti –  k. 28.11.2010 Imatra

Teuvo Lempiäinen teki pitkän 30 vuoden työuran Vuoksen Verhoomossa. Vapaa-ajan täytti ahkera harrastus sukututkimuksen parissa. Uutteran tietojen metsästyksen ja yhteen kokoamisen tuloksena syntyi kaksi sukukirjaa, vuonna 2007 julkaistu Rautjärven Lempiäiset ja vuonna 2010 julkaistu Rautjärven Lääperit.

Runsasta tietoaan sukututkimuksesta, sekä äitinsä puolen Lääperin suvusta, hän jakoi tarinoimalla lokakuussa 2010 Imatran sukututkijoiden syyskokouksessa sekä kesällä 2010 Lääperin sukuseuran tapahtumassa Ruokolahdella.
Teuvo Lempiäinen toimi vuonna 2003 perustetun Lääperin sukuseuran hallitusjäsenenä vuosina 2005 - 2010.



Lehtileike Ruokolahtelainen lehdessä N:o 30, 28.8.2014


(klikkaamalla saat suuremmaksi)


Lääperin sukuun saatiin Ruokolahden Eukko

Virve Niiranen, omaa sukuaan Lääperi, valittiin uudeksi Ruokolahden Eukoksi. Eukon vakanssi on kaksivuotinen. Lääperin sukuseuran puheenjohtaja Olavi Lääperi kävi viemässä onnittelutervehdyksensä Niirasten perheelle.


Ohjelmapalveluyrittäjä Virve Niiranen, 50, oli juuri metsässä raivaamassa tonttupolkua lasten seikkailua varten, kun sai puhelun Ruokolahti-seuralta. Valinta Ruokolahden Eukoksi tuli kirjaimellisesti puskista. Hän ei halunnut tehdä päätöstä heti, vaan päätti miettiä vielä yön yli.

–Eukon tehtävään ei pyritä, vaan siihen valitaan. Kukaan ei ole koskaan aiemminkaan Eukon tehtävästä kieltäytynyt, joten en minäkään sitä voinut tehdä, hän naurahtaa.



Kesäretki Karjalassa 25.-28.7.2013

Ryhmä Lääperi henkisiä ihmisiä kierteli karjalassa neljä päivää. Menimme meloen Käkisalmeen, ilmainen suihku linnan edustalla (kuva). Sitten autolla Hiitola – Kurkijoki - Jaakkima- Lahdenpohja – Oinaanvaara, jossa toteutin haaveeni uida Lääperin lammessa ja Viipurin kautta kotia kohti. Kenties 2014? 

Olavi Lääperi

Kesätapahtuma 2011:

" Ilos ellää pittää, vaikk' päivää vähemmin"

Näin kuulimme heinäkuun toisena lauantaina Imatralla Lääperin sukuseuran kesätapahtuman yhteydessä valtioneuvos Riitta Uosukaisen puheessa Karjalasta ja karjalaisuudesta. Tapahtumaan ja sen yhteydessä pidettyyn vuosikokoukseen Imatran Kylpylään oli saapunut 40 henkilöä, lähiseudulta sekä kauempaakin, kaukaisin osallistuja taisi olla Oulusta.

Lääperin sukuseura on perustettu vuonna 2003, ja seurassa on tällä hetkellä 95 jäsentä. Suvusta on julkaistu kaksi sukukirjaa, uudempi vuonna 2010 Teuvo Lempiäisen kokoama Rautjärven Lääperit. Tapahtumassa oli mahdollisuus ostaa sukuseuran tuotteita sekä uusi cd sukutiedoista, myös oli arpamyyntiä. Yhdessä nautittiin lounas noutopöydästä, samoin aamukahvi sekä päiväkahvi.

Vuosikokouksen asialistalla oli tilinpäätökset, vuosikertomukset ja tilintarkastajien lausunnot varsinaisten sukukokousten väliseltä ajalta eli vuosilta 2008, 2009 ja 2010. Samalta ajalta kuultiin myös toimintakertomus. Vahvistettiin toimintasuunnitelma ja talousarvio seuraavalle kolmevuotiskaudelle. Jäsenmaksu päätettiin pitää entisellään. Valittiin sukuseuran hallitukseen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja viisi jäsentä huomioiden eri sukuhaarat. Hallitukseen vaihtui kolme uutta jäsentä. Uudet jäsenet ovat Aira Hikipää ja Pirkko Lääperi Ruokolahdelta ja Taisto Lääperi Imatralta. Puheenjohtajana  jatkaa Olavi Lääperi ja sihteerinä Leena Lääperi, samoin entisenä tilin(toiminnan)tarkastajina.

Kesätapahtumassa kuultiin nuoren Tino Toivarin kanteleensoittoa, tilaisuuden alussa pidetyn hiljaisen hetken jälkeen edesmenneiden sukuseuran jäsenten muistoksi. Myöhemmin nuori kanteletaituri ilahdutti sukuseuralaisia vielä kolmella musiikkiesityksellään.

 Valtioneuvos Uosukaisen puheessa kuulimme karjalaisuuden olevan määrätty ihmislaatu, ja että karjalaisuus on ja on ollut kuin nuorallatanssia, etenkin evakkojen kohdalla, ja myös että karjalaisuutta sekä naiseutta on käytetty alistamisen välineenä. Suomessa on kolme Karjalaa, Etelä-Karjala, Pohjois-Karjala ja evakoitten Karjala. Sota hajotti suvut, vaaransi perinteet. Sukuseuroilla on nyt tässä asiassa tärkeä kokoamistehtävä. Karjalaa ja karjalaisuutta on luonnehdittu mm sanoilla iloinen, mukavia ihmisiä, vieraanvarainen, tunteiden näyttämistä ja niihin uskomista.

Seuraavaa kolmen vuoden kuluttua olevaa sukukokousta ehdotettiin järjestettäväksi ulkopuolella Kotikarjalan. Heinola nousi esiin siellä asuvien useiden Lääperi - nimisten vuoksi. Välivuosina mahdollisesti tehdään retki Viipurin ja järjestetään talvitapahtuma.

-IR-




Kävimme tutustumassa esi-isiemme maisemiin. Ne ovat mahtavia. Aloitimme
sortavalasta Kuismasten kotiseutua löytyi asuttu talo.
Kolme päivää vietimme Lääperin maisemissa; jaakkima. kurkijoki.
Oinaanvaarasta löytyi Jaakko Lääperin myllypaikka josta kuvat.
Taloista vain kivijalat jäljellä. Kenties tänä syksynä tai ensi keväänä
käyn lääperin lammessa uimassa näin toivon.

Hyvää loppukesää teille t: Ola



Sukuseuran hallitus on kokouksessaan 31. tammikuuta 2010 päättänyt seuraavaa, hallitus niin harkitessaan muistaa jäsentä, joka täyttäessään 80-85-90-95 vuotta ja oltuaan sukuseuran jäsen vähintään kolme vuotta hopealaatalla varustetulla sukuviirillä.


Kevät tervehdys
Kevät on vuoden ihaninta aikaa, silloin luonto herää ja ihmiset aktivoituvat.
Kesän avaukseni suoritin 25. huhtikuuta kevätsiivouksen j:ne merkeissä.
Sunnuntaina nostin sukuviirini salkoon, aivankuin tapahtumaa juhlistaen vastarannalla alkoi joutsenten voimakas ääntely, olivat katsastamassa monivuotista pesintä paikkaansa. Oli kiva seurata noita uljaita lintuja.
Sukuseurassa ei tänäkesänä ihmeempiä tapahdu, seuraavaa kesää ajatellen toivoisimme jäsenistöltä vinkkejä, missä merkeissä ja missä tapaisimme.
Käkisalmessa on sukujen tapaaminen heinäkuussa.
Tietoja saa: eeva.luukkonen (at) kymp.net 
Teuvo Lempiäisen kirja Rautjärven Lääperit, valmistunee ennen vuoden loppua.
Jukistamis tapahtumasta tiedoitamme myöhemmin lisää.

Kaunista kesää teille toivoo Olavi




Puheenjohtajan kirje

Tervehdys kaikille sukuseuran jäsenille!

Näin loppuvuodeksi Lääperin Sukuseuran hallitus haluaa vielä mennä kuluneen vuoden asioita ja kertoa edellisen marraskuussa pidetyn hallituksen kokouksen päätöksistä koskien viime kesän suku-tapaamisessa valittua sukuviiriä.

Heinäkuussa Tampereen Viikinsaarella pidetty kesätapaaminen sujui mukavissa merkeissä vähäisestä osallistumisesta huolimatta. Puitteet olivat viihtyisät ja luonnonläheiset ja tapahtuman tärkein asia - sukuviirin valinta - tapahtui äänestämällä.
Eli valittu on: Vihreä Lehtopuu sinettimuotoisella puna-mustalla taustalla ja käänteisellä puna-mustalla pohjalla sekä vihreillä hapsuilla.

Tarkoituksena on teettää näitä pöytästandaariksi ja tarjota niitä jäsenistölle hinta á 40,- euroa
(+ postituskulut).
Standaarin jalka on marmoria ja tanko metallia.
Suunnittelija: Olavi Lääperi

Nyt pyydetäänkin Teitä ottamaan yhteyttä, mikäli haluatte hankkia sukumme tunnusmerkin pöytä-viirin muodossa.
Tässä muistuttaisin vielä, että viirin malli perustuu sukumme kantaisän Antti Pekanpojan sinettisormukseen, josta sinettileimoja on säilynyt arkistoissa olevissa kirjeissä.

Kesällä myyntiin tulleesta sukulautasesta Sukuseuralla on tällä hetkellä vielä yksi kappale varastossa á 25,-euroa (+ postituskulut). Näitä teetetään lisää, kun saamme vähintään 10 lisätilausta.

Tulevana vuonna 2007 emme järjestä sukutapaamista, joten seuraava tilaisuus tulee olemaan heinäkuussa 2008. Jäsenistöltä saatujen toivomusten mukaan tämä tapahtuma tulee taas olemaan sukumme juurien maisemissa Karjalassa, todennäköisesti Ruokolahdella tai lähiseuduilla.

Pöytästandaarin tilausta varten pyydän Teitä ottamaan  yhteyttä Olaviin tai minuun:
Olavi: email: olavi.laaperi(at)kolumbus.fi
Iivarintie 7, 56100 RUOKOLAHTI
puh.: 05 - 434 1559 tai 050 - 3070 174
Veli-Matti: email: velilaeperi(at)hotmail.com,
puh.: 041 - 484 5693 klo. 15.00 jälkeen
sukuseura: email: laaperisuku(at)luukku.com

Ohessa muutamia kuvia Viikinsaaren kesätapahtumasta.

Toivoton Teille kaikille rauhallista ja hyvää joulua ja menestystä uudelle vuodelle!

Puheenjohtaja

Veli-Matti Lääperi

(Kuvat saa isommiksi klikkaamalla)


1.
Suurkiitos sinulle ja kaikille sukulaisille ja sukulaisten sukulaisille, jotka järjestitte meillekin ikimuistoisen ensitapaamisen Lääpereiden sukuhistoriallisessa ympäristössä. Kaikesta näkyi, ettette olleet ensi kertaa asialla. Kaikki oli viimeisen päälle harkittu ja toteutettu, kuten jo paikalla totesin. Ihailtavaa. Ohjelmaa oli sopivan väljästi, joten jäi juttutuokioita. Ruoka oli maittavaa ja kahvi virkisti. Juhlapaikan yleisilme kukkineen kaikkineen toi tilaisuudelle juhlavuutta. Luontopolku oli mukava keksintö; onhan Ruokolahdella harvinaisia kasveja ja perhosiakin, ainakin yksi :)

Meillä oli Riitan kanssa muutenkin antoisa matka. Hyödynsimme joka hetken. Nukkumisestakin tingimme, niin että ehdimme molempina aamuina uimaan jo ennen aamupalaa. Sunnuntaina pääsimme Imatralle Leena Laapotti-Korven ja Jussi Korven autolla, ja Imatralla ...
Katso: http://www.nic.fi/~anjuska/suku04b/index.html

Seurassanne oli niin kotoisaa ja mukavaa, ihan kuin vanhojen tuttujen, anteeksi, sukulaisten kesken tapaa ollakin.

Tunnelma sukujuhlissa oli vapautunut ja välitön - kuten karjalaisten keskuudessa yleensäkin. Me puoleksi karjalaiset olemme ehkä jonkin verran varauksellisia ventovieraiden ihmisten keskuudessa, mutta vain aluksi.

Lämpimät terveiset sinulle ja muille täältä Vantaalta ja Riitalta Tampereelta.

Anja (Järvenpää)


Muita asioita:

  • Jäsenistö on nyt kasvanut 70 talouteen ja yhteen kannatusjäseneen. Se tarkoittaa, että yli 160 sukulaista on nyt 'liittoutuneet'.
  • Lääperin sukukirja on edelleen saatavissa (à 70 euroa + 5 euroa postituskulut). Liitteenä ovat nyt myös Kustaa Antinpoika Lääperin ja hänen poikansa Kustaa Adolfin jälkeläiset.
  • Tarkistuksessa on lisäyksiä esim. historiallisia tietoja ja mm. 1800-luvun lopussa käyttöön tulleita talon numeroita. Nämä tarkistukset lähetetään jokaiselle kirjan ostaneelle postitse tai emailina, mikäli sähköpostiosoite on tiedossa.
  • Ideoina on tuotu esille sukuviirin teettäminen ja myös T-paidan painattaminen, mikä onnistuisi sillä lailla, että jo tiedossa olevalle painattajalle toimitettaisiin aihe ja jokainen T-paidan haluava voisi oman koon mukaisen tilata suoraan painattajalta (paidan ja painatuksen laatu on näytteen mukaan hyvä ja kestää pesua).
  • Sukuviirin ja T-paidan lopulliset päätökset siirtyvät kuitenkin vuoden 2006 alkupuolelle, hallitus odottaa ehdotuksia helmikuun loppuun asti. Aiheena on kantaisä Antin Lehto-sinetti. Melko lailla on myös yksimielisyyttä siitä, että puun väri on vihreä, mutta muut tausta ja muotovärien sommitelmat eivät ole vielä lukkoon lyöty. Vaihtoehtoina on lähinnä Karjalan värit musta ja punainen. Lisäksi sukuviirin teettämisestä on haettava tarjouksia - ne ovat verraten arvokkaita. Mikäli on ehdotuksia Lehto-sinetin värivalinnasta, niin otamme niitä v. 2006 helmikuun loppuun asti vastaan (mielellään perusteltu värivalinta). Samoin viirin muodosta.
sivun ylälaitaan